{"id":320,"date":"2022-02-27T15:31:51","date_gmt":"2022-02-27T13:31:51","guid":{"rendered":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/?p=320"},"modified":"2022-02-27T15:31:51","modified_gmt":"2022-02-27T13:31:51","slug":"erle-stanley-gardner-oikeussalidraaman-mestari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/2022\/02\/27\/erle-stanley-gardner-oikeussalidraaman-mestari\/","title":{"rendered":"Erle Stanley Gardner &#8211; oikeussalidraaman mestari"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap wp-block-paragraph\">Erle Stanley Gardner (1889-1970) oli todenn\u00e4k\u00f6isesti maailman tunnetuin suurelta osin oikeussaliin sijoittuvan salapoliisikirjallisuuden luoja ja yleens\u00e4kin maailman k\u00e4rke\u00e4 salapoliisiromaanien myyntimenekiss\u00e4. Gardner toimi itse aikanaan lakimiehen\u00e4, joten h\u00e4n tunsi hyvin Kalifornian osavaltion laink\u00e4yt\u00f6n kiemurat ja oikeussaliprotokollat, mik\u00e4 vaikutti siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen tunnetuin luomuksensa oli rikosasianajaja Perry Mason, joka seikkailee yli 80:ss\u00e4 Gardnerin kirjoittamassa romaanissa. Gardnerilla oli muutamissa muissa teoksissa my\u00f6s muita hahmoja, kuten Bertha Cool, Donald Lam ja Gramps Wiggins, mutta n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole saaneet ainakaan Suomessa vastaavaa huomiota.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perry Mason-romaaneissa kaksi muuta sankaria ovat Masonin sihteeri Della Street, jonka osalta kirjoissa on vihjeit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin hyvin l\u00e4heinen ja l\u00e4mmin yst\u00e4vyyssuhde, sek\u00e4 yksityisetsiv\u00e4toimistoa samassa kerroksessa pit\u00e4v\u00e4 Paul Drake, jonka palveluksia Mason aina k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4li h\u00e4nen tarvitsee ker\u00e4t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 todistusaineistoa asiakkaansa eduksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4hes kaikissa Perry Mason-romaaneissa on samantapainen asetelma. Masonin puheille hankkiutuu asiakas, joka kokee olevansa pulassa, mutta on usein salamyhk\u00e4inen eik\u00e4 uskalla kertoa Masonille kaikkia tosiasioita, olettaen, ett\u00e4 pystyy j\u00e4rjestelem\u00e4\u00e4n jotkut asiansa omin p\u00e4in. Sitten t\u00e4m\u00e4 kuvitelma osoittautuu asiakkaan kannalta karkeaksi virheeksi ja tapahtuu murha, johon asiakas n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toivottomasti sekaantuneen. Mason l\u00e4htee sen j\u00e4lkeen urheasti puolustamaan asiakastaan ankaralla ty\u00f6ll\u00e4 ja saa lopulta oikeussalissa asiakkaansa maineen puhdistettua erin\u00e4isin tavoin, useimmiten kykenem\u00e4ll\u00e4 siell\u00e4 osoittamaan todellisen syyllisen. Perry Mason-romaanien pohjalta on tehty my\u00f6s televisiosarjoja ja elokuvia. Seuraavassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n lyhyesti l\u00e4pi esimerkkin\u00e4 er\u00e4s h\u00e4nen teoksensa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Perry Mason ja papukaija todistajana (The Case Of The Perjured Parrot) 1939<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-drop-cap wp-block-paragraph\">Multimiljon\u00e4\u00e4ri Fremont Sabin on murhattu er\u00e4maak\u00e4mp\u00e4ll\u00e4\u00e4n vuoristossa, jossa h\u00e4n oli kalastusretkell\u00e4. Olosuhteet ovat eritt\u00e4in h\u00e4m\u00e4r\u00e4t ja kohta valokeilaan joutuu Sabinin ex-vaimo Helen Monteith, josta poliisi kiinnostuu siksi, ett\u00e4 ilmaantuu papukaija, joka hokee koko ajan lausetta &#8221;\u00e4l\u00e4 ammu Helen, pane se ase pois&#8221;. Poliisin tutkimukset urautuvat ennen pitk\u00e4\u00e4 ep\u00e4olennaisiin asioihin ja Perry Masonin ty\u00f6ksi tulee selvitt\u00e4\u00e4 totuus ja puolustaa Monteithia oikeudessa. Miksi tapaukseen liittyy my\u00f6s toinen papukaija, joka l\u00f6ytyy surmattuna? Voidaanko papukaijojen matkimia \u00e4\u00e4ni\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4tevin\u00e4 todisteina oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 ja miten? T\u00e4m\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 Masonille hyvin tyypillisess\u00e4 dramaattisessa loppun\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4, jossa h\u00e4n saa poliisivoimat ja syytt\u00e4j\u00e4n nolattua heid\u00e4n huolimattomuuksistaan ja todellinen murhaaja joutuu havaitsemaan olevansa kiikiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"737\" src=\"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/1TCOTPP_Cover.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-323\" srcset=\"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/1TCOTPP_Cover.jpg 500w, https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/1TCOTPP_Cover-204x300.jpg 204w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Erle Stanley Gardner (1889-1970) oli todenn\u00e4k\u00f6isesti maailman tunnetuin suurelta osin oikeussaliin sijoittuvan salapoliisikirjallisuuden luoja ja yleens\u00e4kin maailman k\u00e4rke\u00e4 salapoliisiromaanien myyntimenekiss\u00e4. Gardner toimi itse aikanaan lakimiehen\u00e4, joten h\u00e4n tunsi hyvin Kalifornian osavaltion laink\u00e4yt\u00f6n kiemurat ja oikeussaliprotokollat, mik\u00e4 vaikutti siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen tunnetuin luomuksensa oli rikosasianajaja Perry Mason, joka seikkailee yli 80:ss\u00e4&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":322,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,1],"tags":[],"class_list":["post-320","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-salapoliisiromaanit","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/320","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=320"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/320\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":324,"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/320\/revisions\/324"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media\/322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=320"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=320"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tslespoo.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=320"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}